Enemmän ICT:tä, vähemmän päästöjä

Numerotietoa

Useissa ICT:n ja ympäristön välistä suhdetta käsittelevissä raporteissa kerrotaan esimerkkejä ICT:n käyttökohteista, mutta korostetaan, että kyseessä ovat vain esimerkit ja kokonaisvaltainen näkemys vielä puuttuu.

Yhtä yksittäistä keinoa ei ole, vaan tulokset saavutetaan useiden ratkaisujen käyttöönottamisen kautta. ICT:n mahdollisuuksien edistäminen edellyttää luokittelujen ja mittaristojen yhteismitallisuutta ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja esille tuomiseksi.

Tässä koosteessa:
ICT-alan merkitys ilmastonmuutokseen
Tietoja eri alojen energiankulutuksesta vuonna 2008 ja energian säästöpotentiaalista
The potential global CO2 reductions from ICT use
Impacts of ICT on Energy Efficiency
High tech - low carbon



Lähteet: Gartner, EICTA, McKinsey, WWF

ICT-alan merkitys ilmastonmuutokseen

Gartner arvioi huhtikuussa 2007, että ICT-alan osuus hiilidioksidipäästöistä maailmanlaajuisesti on noin 2 prosenttia. Gartner otti arviossaan huomioon sekä yrityssektorin että julkisen sektorin infrastruktuurin maailmanlaajuisesti. Lisäksi laskelmaan otettiin mukaan kuluttajien matkapuhelimet ja tietokoneet.

Energiankulutuksen kasvusta huolimatta tietoyhteiskunnan tuotteiden ja palveluiden tehokas käyttö kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pienentää huomattavasti yhteiskunnan kokonaisenergiankulutusta.

Muutamia laskennallisia esimerkkejä

Saving the Climate @the Speed of Light (Etno ja WWF, lokakuussa 2006):

  • Sähköinen laskutus: jos kymmenen miljoonaa käyttäjää siirtyisi perinteisistä paperilaskuista sähköisen laskutuksen käyttäjiksi, hiilidioksidipäästöjä säästyisi 10,9 tuhatta tonnia ja 90 miljoonaa käyttäjää säästäisi lähes 100 tuhatta tonnia.
  • Videokokoukset: jos videokokouksilla korvattaisiin eurooppalaista liikematkustamista, 5 - 30 prosentin matkojen vähentäminen säästäsi hiilidioksidipäästöjä 5,6 - 33,5 miljoonaa tonnia.
Selvitys tietotekniikkaympäristön sähkönsäästömahdollisuuksista (Motiva 2007)
  • Mikäli julkishallinnon työasemien käytössä otettaisiin kaikki sähkönsäästökeinot käyttöön, voitaisiin vähentää sähköntuotannossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä yli 36 miljoonaa kiloa vuodessa.
  • Mikäli Suomessa kaikissa työasemissa niin kotona kuin työpaikoilla otettaisiin nämä keinot käyttöön, raportissa on arvioitu, että hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä 180 miljoonaa kiloa vuodessa.
An e-Government Truth: Potential CO2 efficiencies from online provision of local government services (UK 2008):
  • Raportissa kuvataan, miten brittiläisessä 280 000 asukkaan Sunderlandin kaupungissa verkkopalveluiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 tonnia vuodessa. Perinteisiin palveluihin verrattuna sähköisillä palveluilla säästetään henkilöstön aikaa, palvelujen käyttäjien matkoja sekä paperia.
  • Yleistettäessä laskennallisesti säästö Britannian tai koko EU:n tasolle, vähennys olisi Britannian osalta 14 000 ja EU:n osalta 160 000 hiilidioksiditonnia.


Lähde: Euroopan Yhteisöjen Komissio - Parempaan energiatehokkuuteen tieto- ja viestintäteknologian avulla.

Tietoja eri alojen energiankulutuksesta vuonna 2008 ja energian säästöpotentiaalista

Energianmuuntoteollisuus, pääasiassa sähköntuotanto, kuluttaa noin kolmasosan kaikesta primaarienergiasta. Koska sähköntuotantoon liittyy suuri parantamispotentiaali arviolta 30-40 % ja merkittäviä häviöitä siirrossa (2 %) ja jakelussa (8 %), on olennaisen tärkeää parantaa ICT:tä hyödyntäen muuntotehokkuutta ja pienentää pikaisesti häviöitä.

Yli 40 % Euroopan energiankulutuksesta liittyy rakennuksiin. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa arvioidaan, että suurin kustannustehokas energiansäästöpotentiaali on asuinrakennuksissa (noin 27 %) ja liikerakennuksissa (noin 30 %). Sekä uusien että vanhojen rakennusten ICT-pohjaiset energianhallintajärjestelmät sekä laaja siirtyminen luonnonvalon ja ilmastoinnin ohjaukseen auttavat vähentämään energiankulutusta.

Valaistuksen osuus on noin viidennes koko maailman sähkönkulutuksesta. Säästövaraa on runsaasti. Markkinoilla on jo hyvin valotehokasta LED-teknologiaa (light-emitting diode), jonka avulla nykyisestä kulutuksesta voidaan säästää 30 % vuoteen 2015 mennessä ja jopa 50 % vuoteen 2025 mennessä.

Laskelmien mukaan liikenteen CO2-päästöjä voidaan pienentää noin 26 prosenttia ICT:n avulla. Tämä onnistuu muun muassa älykkäiden liikenteen hallintajärjestelmien käyttöönotolla, reittioptimoinnilla, ajotapaohjauksella, liikennetiedon tehokkaammalla jakamisella ja energiatehokkaiden autojen tuotannolla.


The potential global CO2 reductions from ICT use

WWF:n raportissa esitellään malli, jonka mukaan ICT:tä hyötykäyttäen voidaan vähentää ensimmäinen miljardi tonnia maapallon CO2-päästöistä. Mallissa esitellään ratkaisuja muun muassa rakentamisen, työelämän, liikenteen, teollisen tuotannon ja sähköverkon päästöjen vähentämiseen ICT:n avulla.


Impacts of ICT on Energy Efficiency

EU komission lokakuussa 2008 teettämä tutkimus tarkastelee ICT:n avulla saavutettavia säästöjä energian kulutuksessa sekä ICT:n käytön aiheuttamaa energiankulutusta.

ICT-teknologian kuluttaman energian osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä vuonna 2020 on ekoskenaarion mukaan 3 prosenttia. Tässä skenaariossa energiatehokkuutta on aktiivisesti kehitetty. Ilman kehitystoimenpiteitä ICT:n osuus hiilidioksidipäästöistä arvioidaan 4,2 prosentiksi. Luvuissa on mukana myös kuluttajaelektroniikan osuus (tietokoneiden lisäksi myös esimerkiksi televisiot).


High tech - low carbon

EICTA käsittelee huhtikuussa 2008 julkaisemassaan raportissa ICT-alan roolia sekä päästöjen tuottajana että niiden määrän vähentäjänä:

ICT-alan CO2-päästöjen tuottajana:

  • ICT-laitteiden määrä kasvaa voimakkaasti sekä työ- että vapaa-ajan käytössä.
  • Laitteet ovat koko ajan päällä ja kuluttavat energiaa, vaikka niitä ei käytettäisikään.
  • Vain osa käytetystä energiasta tarvitaan itse toiminnan suorittamiseen. Energiaa kulutetaan myös käytön kannalta toissijaisiin tarkoituksiin (kuten esimerkiksi tietokoneiden tuulettimien toimintaan).
  • Laitteiden elinkaari on lyhyt.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet:
  • Olemassa olevien prosessien kehittäminen energiatehokkaammiksi ICT:n avulla kuten esimerkiksi seuranta- ja analyysimenetelmät, tuotanto- ja toimitusketjujen optimointi, kuljetusten optimointi, älykkäät ja energiaa säästävät liikenneratkaisut, älykäs rakentaminen ja rakennukset.
  • Mahdollistavat teknologiat kuten esimerkiksi virtuaaliset toimintatavat, testaus ja mallintaminen ICT:n avulla, sähköinen dokumenttien hallinta, sähköinen paperi ja kirjat, sähköinen asiointi.
  • Toimintatapojen muuttamisen mahdollistaminen ICT:n avulla kuten esimerkiksi laajakaistaratkaisujen avulla etätyö, virtuaaliset call centerit, virtuaalikokoukset, telelääketiede.