Enemmän ICT:tä, vähemmän päästöjä

Hukkalämmön hyötykäyttö pienentää energiankulutusta




Kuva: Digita Oy

ICT-laitteiden viilentämiseen tai laitteiden tilojen lämmittämiseen kuluu paljon energiaa. Luovat ratkaisut mm. laitteiden toiminnasta syntyvän hukkalämmön hyötykäytöstä pienentävät toiminnan kokonaisenergiankulutusta.

Esimerkki, Elisa Oyj: Konesalin hukkalämpö kaupungin kaukolämmitykseen

Elisa ja Fortum toteuttivat ympäristöystävällisen palvelinkeskusratkaisun Espooseen. Palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä.

Elisan Espoossa sijaitsevan palvelinsalin energiatehokkuus on huippuluokkaa. Perinteisenä ratkaisuna palvelinsalin hiilidioksidipäästöt olisivat olleet arviolta 2000 tCO2. Fortumin kanssa toteutetun ratkaisun perusteella tietokonesalin päästötase on kuitenkin negatiivinen ja sali vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää Espoon alueella noin 7500 tCO2. Ratkaisu perustuu konesalin jäähdytyksen ja kaukolämmön yhteistuotantoon.

Kokonaisratkaisuun kuuluu katkeamaton sähkönsaannin varmistus, joka toteutetaan luotettavan verkkosähkön syötön lisäksi Fortumin ratkaisun sisältämillä dynaamisilla UPS (uninterrupted power supply) - ja varavoimalaitteistoilla. Lisäksi sähköntuotantoratkaisulla on vältytty runsaasti raskasmetallia sisältävien akustojen käytöltä.

Esimerkki, Digita Oy: Analogisten radioiden lähettimien tuottaman hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen aseman toimistotilojen lämmittämiseen

Aikaisemmin radio- ja TV-asemat (toimistot, pajat, sosiaalitilat ym.) ovat lämminneet analogisten TV-lähettimien hukkalämmöllä. Tämän systeemin rinnalle asemille on aikanaan rakennettu suoralla sähköllä toimiva varalämmitysjärjestelmä, jota tällä hetkellä käytetään päälämmitysjärjestelmänä.

Nyt järjestelmän rinnalle halutaan tuoda jo esimerkiksi Posiolla ja Kuopiossa käytössä oleva ULA-laitteiden jäähdytyksessä syntyvän lämmön hyötykäyttö.

Tällä hetkellä ULAn LTO-pilotti on tekeillä Anjalankosken asemalla. ULA-lähettimien kuuma, 60 - 70 asteen poistoilma ohjataan lämpöpatteriin, jossa lämpö siirretään veteen. Kuuma vesi ohjataan vanhaan lämmitysjärjestelmään. Tällä systeemillä on tarkoitus, asemasta riippuen, korvata 60 -100 prosenttia suorasta sähkölämmityksestä.

ULA-laitteista saatavan lämmön hyviä puolia on yksinkertaisuus ja edullisuus. Haittana on se, että talteenotossa päästään maksimissaan 20 kWh lämpötuottoon, kun tarve oli esimerkiksi Jyväskylässä ja Kerimäellä on 23 - 25 kWh talven 2007 - 2008 aikana.

ULA-LTO -systeemin hankintahinnaksi tulee 15.000 - 20.000 euroa. Esimerkiksi 15 kWh lämmöntuotolla se säästää noin 6132 euroa vuodessa (15 kWh x 5840 h (8 kk) x 0,07 euroa/kWh = 6132 euroa).

Share |